M.A.Nummisen mediakuvat löytyvät tämän sivun alaosasta.

M.A.NUMMINEN JA PEDRO HIETANEN SAAPUVAT

M.A.Numminen on viihdyttänyt suomalaisia jo 40 vuoden ajan. 70-luvun alussa hän levytti laulun “Kissa vieköön!”, josta menestys alkoi. Sen jälkeen tulivat “Helga-neiti”, “Kumipallo” ja monet muut. Laulut ovat yhä ohjelmistossa.

M.A. laajensi aluettaan. Hän alkoi kirjoittaa kirjoja, joista kuuluisin on vuonna 1986 julkaistu Baarien mies, seikkailu keskiolutbaarien maailmassa. Vuonna 1998 M. A. julkaisi uuden kirjan Tango on intohimoni, joka on sekä kaunokirjallinen romaani että tietoteos suomalaisesta tangosta. Se on ilmestynyt myös ruotsiksi ja saksaksi. Erityisesti Saksassa kirja on suuren ihailun ja ihmetyksen aiheena. Myös Baarien mies ilmestyi Saksassa syksyllä 2003 nimellä “Der Kneipenmann”.

Pedro Hietanen tuli M.A.:n kumppaniksi rock-musiikin parista. Hän oli soittanut useissa orkestereissa, mm. Wigwam-yhtyeessä ympäri Eurooppaa. Vuonna 1977 miesten tiet kohtasivat, ja taivalta on jatkunut siis 33 vuotta. Mutta Pedro myös tekee omia töitään. Hänet nähdään TV- ohjelmissa ja teattereissa kapellimestarina ja pianon ääressä.

M.A. ja Pedro ovat koko ajan tehneet uusia kokeiluja musiikin eri aloilla ja tehneet myös musiikkivideoita. Kokeilujen jälkeen yleisö kuitenkin aina vaatii “ihan oikeasti” soittamista. Ja niin soivat haitari ja banjo M.A.Nummisen ‘kultakurkun’ säestykseksi. Kaikki musiikin tyylisuunnat ovat käytössä. Jos halutaan Suomen Talvisota -levyn undergroundrock-lauluja, niin jopa haitarilla ja banjolla pystyy tempaisemaan vaikkapa “Kekkonen-rockin”.

Myös aikuisten tilaisuuksissa miehiltä pyydetään usein lastenlauluja. Niinpä “Minä soitan harmonikkaa” kajahtaa siinä kuin aikuisten laulutkin. Tulkaapa kuuntelemaan!

M.A.Numminen on Gommi-jänis, Pedro Hietanen on Pommi-kissa

M.A.Numminen on työskennellyt lastenkulttuurin parissa jo yli 40 vuotta. Ensimmäiset lastenlaulunsa hän teki vuonna 1970. Silloin syntyi mm. “Valtava jänis”, laulu, joka on yhä hänen ohjelmistossaan. Ensimmäinen lastenelokuva, “Herra Huu”, tehtiin vuonna 1973, ja muutamaa vuotta myöhemmin M.A. teki televisioon moniosaisen seikkailuelokuvan “Jänikset Maailmankartalle!”

Pedro Hietanen on soittanut M.A.:n kanssa jo 33 vuotta. Ja vuonna 1988 syntyivät television suositut eläinhahmot Gommi-jänis ja Pommi-kissa. M.A. esittää jänistä, Pedro kissaa. Jänis on erittäin pikkutarkka ja puhuu kirjakieltä. Kissa on taas huoleton hahmo, jonka puhe vilisee nuorison sanontoja. Gommin ja Pommin esitys on enemmän kuin konsertti. Se on show sanan nykyaikaisessa mielessä, sketsimäinen näytelmä, jossa on paljon lauluja, on piirtämistä, on yhteislaulua yleisön kanssa. “Kookospähkinää” vaaditaan aina. Mutta mielellään kaikki laulavat myös laulun “Minä soitan harmonikkaa” kertosäkeessä mukana.

M.A.Numminen on tehnyt kaikkiaan 11 lastenlevyä, joista neljä ruotsiksi. M.A.:n keikkaohjelmistossa on sekä jänis- että muita eläinlauluja. Tuorein lastenlevy on syyskuussa 2002 ilmestynyt kaksois-CD Valtava Jänis (EMI), joka sisältää M.A.:n ja Pedron neljän Gommi ja Pommi -levyn laulut.

M.A.NUMMISEN UUSRAHVAANOMAINEN JATSIORKESTERI

M.A.Numminen perusti uusrahvaanomaisen jatsiyhtyeensä Jani Uhleniuksen kanssa vuonna 1969. Se on siis yksi Suomen vanhimmista yhtäjaksoisesti soittaneista vakinaisista jazzorkestereista. Uusrahvaanomaisen jatsin idea poikkeaa tavallisista jazzsuuntauksista mm. siinä, että haitarilla ja huumorilla on vahva sijansa ohjelmistossa.

Uusrahvaanomainen jatsiyhtye on nykyisin kvartetti. Jani Uhlenius toimii kapellimestarina ja pianistina. Hanuria soittaa Pedro Hietanen. Kontrabassoa käsittelee virtuoottinen Pekka Sarmanto. Laulusolisti on M.A.Numminen.

Uusrahvaanomaisen jatsiyhtyeen ohjelmisto käsittää melkein kaikkien tuntemia jazzikivihreitä, kuten Kissa vieköön, Kaiken saat (All of Me) jne. Mutta mukana on myös suuren yleisön hyvin tuntemia lauluja kuten Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä tai vaikkapa Maailma se on kuin silkkiä vaan tai Kumipallo. Kaikista sävelmistä, yhtä hyvin iskelmistä kuin kansanlauluistakin, saadaan aikaan svengaavaa jatsia.

Uusrahvaanomaisen yhtyeen ohjelmisto — sekä laulut että välijuonnot — on tarvittaessa ruotsin-, saksan- tai englanninkielinen tai sitten monikielinen, jos yleisö koostuu kansainvälisestä väestä.

M.A.Nummisen Uusrahvaanomainen Tango-orkesteri solistina Sanna Pietiäinen

Moni saattaa tuntea M.A.Nummisen Uusrahvaanomaisen Jatsiorkesterin. Mutta että Uusrahvaanomainen Tango-orkesteri? Orkesterin peruskokoonpano on sama! M.A. perusti yhdessä Jani Uhleniuksen kanssa jatsiorkesterinsa jo vuonna 1969. Mutta miehet ovat myös suuria tangon ystäviä. Tango nimittäin tarjoaa aivan yhtä runsaat improvisoinnin ja melodian kirjailun mahdollisuudet kuin jazzmusiikki. Siispä kaikki muutkin orkesterin jäsenet ovat uusrahvaanomaisen jatsin soittajia: Pedro Hietanen, harmonikka, Maija Sinisalo, viulu ja Pekka Sarmanto, kontrabasso. Kapellimestari Jani istuu flyygelin ääressä.

Vaikka M.A.Numminen onkin tyytyväinen lauluääneensä, hän ymmärtää kuitenkin yleisön mieltymyksen oikeaan tangolaulajaan ja toimii etupäässä juontajana. Uusrahvaanomaisen Tango-orkesterin solistina onkin Sanna Pietiäinen, yksi suosituimmista nykyajan viihdelaulajistamme ja sitä paitsi tangoprinsessa vuodelta 1997. Koska orkesteri käy esiintymässä myös ulkomailla, solistin täytyy osata monia kieliä, ja Sanna osaa. Suomalaiset tangot kaikuvat ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Ja orkesteri säihkyy niin, että ulkomaalaiset ihmettelevät onko suomalainen tango todella näin riemukasta.

M.A.Nummisen tangokonsertti sisältää paljon tietoa suomalaisen tangon historiasta, jota hän on tutkinut jo 45 vuotta. Kappaleiden välillä kuullaan myös tarinoita Toivo Kärjestä, Unto Monosesta, Reino Helismaasta, Sauvo Puhtilasta ja monesta muusta Suomi-tangon uranuurtajasta. Kyllä M.A. itsekin laulaa, mutta silloin on kysymyksessä tangon huumori, esimerkiksi laulussa Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa tai vaihteluksi esitettävä jatsi.

M.A.NUMMINEN & DJ SANE ELEKTRORUNOT

M.A.Nummisella on merkillinen himo saada yllättää yleisö. Kun suomalaiset ovat viimein kolmenkymmenen vuoden aikana oppineet sietämään tai jopa hyväksymään hänet laulajana, hän ilmoittautuukin nyt runoilijaksi! Turha on kuitenkaan toivoa vienolla äänellä esitettyä lausuntataidetta. Suotta odottaa myöskään puhunnan paatoksellista värinää. Ei! Pois se kunnon kelmistä! Runo on pakko esittää sähköisesti.

Numminen väittää, että vanha kreikkalainen runomitta, heksametri, tekee uutta tuloaan. Hän palaa myös underground-aikojensa rockrytmiin. Runo saa taipua boleron poljentoon ja balladin pehmeyteen.

Pääasiallisen säestyksen hoitaa DJ Sane eli Santeri Vuosara elektronisine laitteineen. Hän antaa Nummisen runoille stereofonisen sähkösoinnin ja taikoo suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi esitettyjen säkeiden taustalle suggestiivista tunnelmaa. Sointi on maaginen.